Omurice basilika-riisillä, tomaattikastikkeella ja avokado-salaatilla

Japanilaista ruokaa tuppaa, joskin melkoisen fuusioitunutta sellaista: tällä kertaa esittelen omurice-reseptin, jonka olen itse kehitellyt erään japanilaisen ravintolan järisyttävän herkullisen annoksen pohjalta.

Alkuperäinen annos Pomunoki-ravintolassa (ポムの樹). Kyseessä on ketju, jonka ravintoloita löytyy ympäri Japania. Suosittelen lämpimästi, vaikka tämä annos taisikin olla listalla vain lyhyen aikaa.

Omurice on nimensä mukaisesti riisin ja omeletin eli munakkaan yhdistelmä. Klassisessa versiossa tomaatilla maustettu riisi on kääräisty vaaleaksi jätettyyn omelettiin, joka lopuksi koristellaan ketsupilla. Ketsupilla on myös maullinen osansa, mutta sen tärkein osa lienee monelle se, että sillä voi kirjoittaa kaikenlaisia viestejä syöjälle - jopa rakkaudentunnustuksia.

Tällä kertaa en kuitenkaan esittele teille yksinkertaista tomaattista omuricea, vaan huomattavasti monimutkaisemman version, joka rakentuu pestolla maustetun riisin ympärille. Resepti voi vaikuttaa ensivilkaisulla monimutkaiselta, mutta siinä on helppo oikoa esimerkiksi käyttämällä kaupan valmista pestoa. Lisäksi tomaattikastikkeen voi hyvin tehdä valmiiksi edellisenä päivänä tai jopa etukäteen pakastimeen. Alkuperäisessä reseptissä se vieläpä tarjottiin kylmänä, joten laiska voi ottaa kastikkeen suoraan jääkaapista pöytään.

En valitettavasti millään löytänyt itsetehdystä annoksesta otettua kuvaa tähän hätään, vaikka tätä on tullut tehtyä useampia kertoja, mutta lisään sellaisen merkinnän myöhemmin. Valmistuksessa voi siihen asti käyttää esimerkkinä ylempänä näkyvää Pomu no kin alkuperäistä annosta - sitä käytän aina itsekin mallina, vaikka lopputuloksen kauneus vaihteleekin. :')

RESEPTI: Omurice pesto-riisillä, tomaattikastikkeella ja avokado-tomaatti-salaatilla

Tomaattikastike

1 pienehkö sipuli

2 rkl oliiviöljyä paistamiseen

2 pehmeää isoa tomaattia

1 rkl ketsuppia

1tl sitruunamehua

Yksi valkosipulinkynsi murskattuna

1 tl sokeria

0,5 tl Suolaa

Mustapippuria

n. 1tl hunajaa

Hienonna sipuli. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulia miedolla lämmöllä. Lisää tomaatit ja valkosipulinkynsi ja hauduta, kunnes sipuli ja tomaatit ovat pehmeitä. Soseuta sauvasekoittimella. Mausta makusi mukaan käyttäen reseptin ainesosamääriä lähinnä suuntaa antavina ohjeistuksina, mutta varo kuitenkin tekemästä kastikkeesta liian suolaista.

*Olen joskus heittänyt tähän myös palasen japanilaista consomme-liemikuutiota, mutta nykyään teen tämän yleensä ilman. Jos kuitenkin tykkäät käyttää liemikuutioita ruoanlaitossa, sellaisella voi saada makuun enemmän syvyyttä.

Avokado-tomaatti-majoneesi -salaatti

1 avokado

1 iso tomaatti tai pari pienempää

Majoneesia

Sitruunamehua
(kuivattua basilikaa)

Pilko avokadot ja tomaatit syötävän kokoisiksi paloiksi. Pirskottele päälle sitruunamehua (erityisesti avokadoihin, jotteivat ne tummene). Sekoita sekaan majoneesia. Ripottele halutessasi basilikaa päälle, kun kokoat annoksen.

Basilika-riisi (pestoriisi) *

Lyhytjyväistä riisiä (esim. puuroriisiä)

1 pieni sipuli

(Sieniä, esim. herkkusieniä tai suppilovahveroita) 

Pesto:

1 ruukku basilikaa

1 valkosipulinkynsi

Oliiviöljyä

0,5 tl suolaa

(Pinjansiemeniä) *voi jättää pois

Keitä ensin riisi. Japanilaisessa keittiössä riisiin ei yleensä lisätä suolaa, mutta tässä tapauksessa suolaa kannattaa lisätä jonkin verran jo keittovaiheessa.Voit käyttää lyhytjyväisen riisin sijaan myös esimerkiksi jasmiiniriisiä.

Hienonna sipuli ja sienet. Jos käyttämiäsi sieniä täytyy esivalmistella, tee se ensin. Jos käytät herkkusieniä, voit esimerkiksi paistaa niitä hetken pannulla. Pakastesieniä taas kannattaa kuullottaa jonkin aikaa, jotta niistä saa enimmät nesteet pois.
Kuullota sipuli pehmeäksi voissa. Pidä lämpö mahdollisimman pienenä - sipulin ei ole tarkoitus ruskistua, vaan hautua läpikuultavaksi ja makeaksi.

Valmista pesto samalla kun sipuli pehmenee sekoittamalla ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Kaada oliiviöljyä mukaan joitakin ruokalusikallisia - sen verran, että saat aineksista jonkinlaisen tahnan ja sekoitin suostuu murskaamaan ainekset.

Kun sipuli on pehmennyt läpikuultavaksi, lisää sienet ja pesto. Lisää riisi. Sekoita ja paista hetki, sammuta sitten levy ja jätä kannen alle lämpimään.

*Voit halutessasi tehdä riisin myös ilman sipulia ja sieniä tai laittaa niiden sijaan esimerkiksi kanaa pieneksi pilkottuna, tai vaikka tofua.

Omeletti (x syöjien määrä)

2 kananmunaa

2rkl maitoa

Sekoita munat ja maito kulhossa kevyesti vatkaamalla. Laita pannulle öljyä ja levitä se koko pannulle. Käännä levy keskilämmölle ja varmista ettei se ole liian kuuma. Varsinaiseen paistamiseen on kaksi vaihtoehtoista tapaa:

Vaikeampi tapa: Kaada munakas pannulle ja sekoittele syömäpuikoilla tai lastalla mahdollisimman nopeasti, jotta saat seokseen pehmeyttä ja ilmavuutta. Lopeta sekoittaminen, nosta pannua ja anna raa'an aineksen valua reunoille päin niin, että munakas peittää koko pohjan. Kun munakas on melkein kypsä, mutta kuitenkin pehmeähkö ja hieman "tarttuvan oloinen", laita keskelle haluamasi yhdelle hengelle sopiva määrä basilikariisiä. Käännä munakkaan reunat riisin päälle. Kaada lautaselle ja muotoile folion avulla.

Helpompi tapa:  Kaada munakas pannulle ja kallistele pannua, jotta se peittää koko pohjan. Kun munakas on melkein kypsynyt, laita keskelle haluamasi (yhden hengen) määrä basilikariisiä. Käännä munakkaan reunat riisin päälle. Kaada lautaselle ja muotoile folion avulla.

Levitä halutessasi salaattia riisillä täytetyn munakkaan ympärille ja kaada sitten tomaattikastiketta munakkaan ja salaatin päälle. Levitä majoneesi-tomaatti-avokado -salaattia munakkaan päälle ja sirottele halutessasi päälle vielä hieman kuivattua basilikaa. Nauti! :)

Ananas-kookos-juustokakku (Pina colada -kakku)

Halusin tehdä raikkaan keväisen kakun, jossa kumminkin olisi jotain erikoista - ei siis mitään perus-sitruunajuustokakkua. Päädyin lopulta kookoksen ja ananaksen yhdistelmään, ja lopputulosta voisikin kutsua Pina colada -juustokakuksi, vaikka en itse laittanutkaan kakkuun alkoholia.

Tein tämän kakun itse melko summittaisesti, maistellen ja aineksia lisäillen. Esimerkiksi kookoskermaa ja ananasta minun oli alunperin tarkoitus laittaa täytteeseen vain yksi purkki molempia, mutta ananas näytti liian vähäiseltä, kookos taas ei maistunut lopputuloksessa tarpeeksi. Ananasviipaleiden tilalla voi myös halutessaan käyttää ananasmurskaa, jos ei halua kakkuun isompia sattumia. Reseptiä voi muutenkin soveltaa aika vapaastikin, kunhan muistaa että liivatteita saattaa joutua lisäämään tai vähentämään, jos nesteen määrää kovasti muuttuu.

Niin, ja myös pohjan keksit voi luonnollisesti korvata muilla kekseillä (esim. kaurakeksit), mutta suosittelen vahvasti tekemään reseptin mukaiset keksit, sillä nämä cookie-tyyppiset keksit ovat aivan ihanai myös muuten vain syötävinä. :)

Vuoan koosta sen verran, että kuvien kakku on tehty pyöreään irtopohjavuokaan, jonka halkaisija on 24cm, korkeus taas noin 7 cm. Kakku mahtui tähän vuokaan vain juuri ja juuri eikä kiilteelle jäänyt juuri tilaa - siksi jouduinkin jättämään sen pois. Jos sinulla siis on korkeampi tai leveämpi ruoka, tai mahdollisuus vahvan reunakalvon käyttämiseen, suosittelen vahvasti. Yksi vaihtoehto on myös puolittaa resepti (liivatteineen kaikkineen), jotta myös kiilteen saa mahtumaan.

RESEPTI: Ananas-kookos-juustokakku

Kookoskeksit pohjaa varten

110 g voita huoneenlämpöisenä

1 dl sokeria

1,25 dl kookossokeria (tai muuta tummaa kevyttä sokeria, fariinia riittänee 1 dl)

1 muna

1 tl vaniljasokeria

0,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl ruokasoodaa

2 dl mantelijauhoa

0,5 dl vehnäjauhoa

1,5 dl kookoshiutaleita

2 dl pieniä kaurahiutaleita

1. Vatkaa voi ja sokerit sekaisin, mutta älä vaahdota. Vatkaa muna joukkoon.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita ne voi-muna-sokeri-seokseen. Jos sinulla on aikaa ja kärsivällisyyttä, laita taikina tässä välissä vähintään tunniksi jääkaappiin. Taikinan viilennys ei kuitenkaan ole välttämätöntä - jätin sen itsekin tällä kertaa väliin.

3. Pyörittele taikinasta palloja ja asettele ne pelleille. Ohjeesta tuli minulla 18 isoa cookie-kokoista keksiä, 9 per pelti. Paina keksejä lusikalla hieman litteämmäksi ennen paistamista.

4. Paista 175 asteessa noin 8-10 minuuttia per pelti.

 

Pohja:

70g voita sulatettuna

300g keksejä edellisestä ohjeesta

0,5 dl kookoshiutaleita

1. Murskaa keksit nuijalla, kaulimella tai koneella. Itse murskasin keksit kestopussissa nuijan avulla. Lisää sulatettu voi ja sekoita. Jos käytät jotakin muita keksejä kuin ohjeen keksejä, saatat joutua säätelemään voin määrää. Esimerkiksi Digestivet ovat kuivempia kuin ohjeen keksit ja tarvitsevat todennäköisesti hieman enemmän voita.

2. Levitä irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Käytä reunakalvoa tai vaihtoehtoisesti voitele reunat ja painele sen jälkeen reunoille leivinpaperipaloja niin, että reunat peittyvät. Painele keksiseos lusikalla vuoan pohjalle. Laita jääkaappiin odottamaan.

Täyte:

2 prk ananasviipaleita mehussa *

2 dl kuohukermaa

4 dl kookoskermaa (2 prk)

400 g maustamatonta tuorejuustoa

1,25 dl sokeria

6 liivatelehteä

0,5 tl vaniljasokeria

2 tl sitruunamehua

(vaaleaa rommia)

*Käytin itse Rainbow:n ananaspurkkeja, kokoa 227g/140g. Ananaksen ja mehun määrän suhteen ei tarvitse olla kovin tarkka, joten muunkin merkkiset  ja muunkin kokoiset purkit käyvät. Näissä purkeissa mehua oli yhteensä 2dl. Viipaleiden sijaan voit käyttää myös paloja tai jopa murskaa, jos haluat vähemmän suuntuntumaa.
 
Vinkki: Jos haluat ananaksen maistuvan vahvemmin, voit käyttää myös ananastäysmehua ananaspurkin mehun sijaan.

1. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

2. Kaada ananasmehu talteen ja ota siitä 0,5 dl sivuun liivatteiden sulattamista varten. Loppu laitetaan täytteeseen. Pilko ananaspalat pienemmiksi. Osasta voi tehdä melkein murskaa, osan voi jättää isommiksi. Jos veitsellä pilkkominen on vaikeaa, kokeile saksia.

3. Vaahdota kerma erillisessä kulhossa.

4. Vatkaa tuorejuusto sokereiden ja sitruunamehun kanssa. Kääntele sekaan kookoskerma, ananakset ja 1,5 dl ananasmehua. Kääntele viimeisenä sekaan kermavaahto.

5. Kuumenna loppu ananasmehu (0,5 dl) ja sulata siihen pehmenneet liivatelehdet. Kaada neste ohuena nauhana kakkutäytteeseen koko ajan sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia ennen päällisen tekemistä.

Vaihtoehto 1: Kiille ananasmehusta
3 dl ananasmehua
3 liivatelehteä
+ Halutessasi ananasrenkaita kiilteen alle koristamaan pintaa.


Anna liivatteiden liota noin 10 minuuttia. Kuumenna ananasmehu ja sulata siihen liivatteet. Levitä halutessasi ananasrenkaita kakun pinnalle ja kaada hieman jäähtynyt kiille päälle. Jähmetä jääkaapissa.




Vaihtoehto 2: Ananas hyytelösokerilla
1 prk ananaspaloja/-viipaleita/-murskaa
vettä
1 dl hyytelösokeria


Mittaa pieneen kattilaan ananasten mehu ja lisäksi vettä niin paljon, että nestettä on yhteensä 2 dl. Lisää hyytelösokeri ja kiehauta sekoittaen. Anna jäähtyä muutama minuutti ja levitä sillä välin ananas kakun päälle. Lusikoi hyytelösokeriseos kakun päälle.

Jos joku päätyy kokeilemaan tämän tekemistä, niin kerro ihmeessä kommenteissa millaisen lopputuloksen sait aikaiseksi. Erityisesti kiinnostaisi tietää miltä tämä maistuu rommilla terästettynä - sittenhän tämä olisi ihan "oikea" pina colada -kakku. :')

Geisha-fudget

Kenelle maistuisi suklaiset toffeet hasselpähkinällä ja Geisha-suklaalla? Minulle, joten päätin sovittaa tavallisten fudgejen reseptiin yhden Geisha-levyn ja läjän hasselpähkinöitä. :)

Geisha on yksi lempisuklaistani, ollut aina, mutta en ole hirveästi leiponut siitä. Tykkään kyllä Geisha-juustokakusta, mutta jostain syystä Geisha on aina maistunut minulle parhaiten konvehtimuodossa. Levynä en yleensä edes osta sitä, mutta tällä kertaa mukaan tarttui yksi levy, kun sain sellaisen ilmaiseksi Fiksuruoka-tilaukseni yhteydessä. Kun joulun jäljiltä oli vielä Geishaa konvehteina jäljellä, päätin käyttää tämän levyn johonkin muuhun - ja mikäs olisi sen parempi käyttötapa kuin fudge.

Olen huomannut, että fudge-resepti sallii yllättävän paljon muutoksia ilman, että toffeen rakenteeseen tulee erityisempiä muutoksia. Alkuperäiseen pohjareseptiin olisi tullut melkein 100g enemmän sokeria ja enemmän myös siirappia, mutta päätin rohkeasti kokeilla pienemmillä määrillä. Jähmettyminen pelotti kuitenkin sen verran, että päätin laittaa sekaan vielä vähän maapähkinävoita ja valkosuklaata. Lopputuloksen perusteella kumpikaan ei kuitenkaan ole koostumuksen kannalta välttämätön ainesosa, vaikka maun puolesta sopivatkin tähän hyvin - maapähkinävoin määrä on sen verran pieni, ettei se peitä Geishan hasselpähkinäistä makua. Ajattelin ensi kerralla kokeilla tätä vielä vähemmällä sokerilla ja siirapilla, ja kenties myös ilman maapähkinävoita. Kerron sitten, jäikö massa nestemäiseksi... :')

RESEPTI: Fudge Geisha-suklaalla

Valmistusaika: aktiivinen 15-30 minuuttia riippuen siitä kuinka nopeasti seos saavuttaa pehmeän kuulan asteen, passiivinen n. 3+ tuntia (fudgen jähmettymisaika).

2 dl kuohukermaa

50 g voita

425 g sokeria (5 dl)

1,5 dl vaaleaa siirappia

50 g makeuttamatonta maapähkinävoita

0,5 tl suolaa

1 dl hasselpähkinöitä (tai enemmän!)

100 g Geisha-suklaata 

1 tl vaniljasokeria

(n. 30g valkosuklaata, 6 palaa Pandan valkosuklaata)

(vähän merisuolahiutaleita valmiin fudgen päälle)

1. Vuoraa sopivan kokoinen vuoka leivinpaperilla. Ota sähkövatkain valmiiksi käden ulottuville. Rouhi pähkinät ja pilko suklaa vähän pienemmäksi.

2. Laita kerma, voi, sokeri ja siirappi kattilaan. Kiehauta ja keitä sekoittaen korkeahkolla keskilämmöllä, kunnes sokeri ja voi ovat sulaneet. Käännä lämpöä vähän pienemmälle (omalla hellallani pidin asteella 4/6) ja anna seoksen kiehua, kunnes se on pehmeän pallon asteella. Voit mitata lämpötilan sokerilämpömittarilla tai kokeilla tiputtaa vähän seosta kylmään veteen. Jos veteen tiputetusta massasta saa muotoiltua pallon, seos on tarpeeksi kuumaa.

3. Ota kattila pois liedeltä ja vatkaa sähkövatkaimella kovalla teholla noin 4 minuuttia. Lisää maapähkinävoi, suklaa(t), vaniljasokeri ja suola, ja vatkaa vielä hetken aikaa pienellä teholla. Kaada nuolijan tai lusikan avulla vuokaan ja tasoita pinta. Ripottele halutessasi päälle merisuolaa. Anna fudgen jäähtyä ennen paloittelua.

Ja sitten vain syömään! Omasta mielestäni fudge on aina parhaimmillaan kunnolla jähmettyneenä ja jääkaappikylmänä, mutta näitä Geisha-fudgeja voi tarjoilla myös hieman vähemmän jähmettyneinä, jos tulee kiire saada jotain hyvää kahvipöytään.

Kotitekoinen tofu ja okara (ja soijamaito)

Miksi valmistaisin tofua itse, kun sitä saa kaupasta? No, itse teen niin ensisijaisesti siksi, että se on hauskaa ja antoisaa hommaa, mutta myös siksi, että tofu on Suomessa melkoisen kallista. Olen tottunut Japanissa ostamaan tofua jopa n. 30 sentillä kappale ja vaikken tällaisia tuottaja-vihamielisiä hintoja Suomeen kaipaakaan, tofun valmistaminen kotona tuntuu mukavan taloudelliselta vaihtoehdolta.

 Tofun tai soijamaidon valmistus saattaa kuulostaa vaivalloiselta, mutta on yllättävän helppoa eikä vaadi sen erityisempiä välineitä tai taitoja. Tarvitset vain ison padan, juustokankaan, siivilän ja jonkinlaisen kulhon. Iso pata on tarpeen siksi, että keitos kiehuu varsinkin alussa todella helposti yli - itse käytän 10 litran pataa ja silti joudun jatkuvasti nostelemaan pataa ylös, kun keitos uhkaa vyöryä yli laitojen. Tätä reseptiä ei siis voi tehdä niin, että jätät padan kiehumaan itsekseen siksi aikaa kun käyt vaikkapa laittamassa pyykit koneeseen - muuten saat mitä todennäköisimmin siivota vähintäänkin hellan, kenties myös lattian. Seos myös palaa pohjaan helposti, joten sitä tulee sekoittaa lähestulkoon taukoamatta.

Tässä reseptissä kuluu kokonaisuudessaan oikeastaan pakosti pari päivää, sillä soijapapujen liottamisessa menee vähintään 8 tuntia. Eräässä japanilaisessa ohjeessa soijapapuja suositeltiin muuten liottamaan mielellään huoneenlämmössä, sillä jääkaapissa liotuksessa kuluu huomattavasti pidempään. Huoneenlämmössä vuodenajasta ja lämmityksestä riippuen liotukseen riittää lyhyempikin aika. Itse liotan kuitenkin aina pavut jääkaapissa yön yli, koska olen todennut sen kaikista vaivattomimmaksi vaihtoehdoksi.

Tykkään muuten syödä soijapapuja myös sellaisinaan, joten blogissa tulee tulevaisuudessa näkymään useampiakin reseptejä, joissa olen käyttänyt niitä myös jalostamattomassa muodossa. Tässä nyt kuitenkin ensimmäisenä ohje siihen, miten kuivattuja soijapapuja voi jalostaa eteenpäin.

RESEPTI: Soijamaito, okara ja tofu

Soijamaidon ja okaran valmistus

250 g kuivattuja soijapapuja

n. 2 litraa vettä

Juustoliina asetettuna siivilään kuumaa kestävän kulhon (tai kattilan) päälle

1. Liota soijapapuja yön yli jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Itse liotan pavut kulhossa, jonka päälle laitan lautasen kanneksi. Käytä reilusti vettä, sillä pavut imevät vettä yllättävän paljon. Papujen päällä tulee olla vettä ainakin viitisen senttiä.

2. Huuhtele valutetut pavut ja napsi mahdolliset huonot yksilöt (esim. ruskeat pavut) pois. Pavut eivät välttämättä tuoksu hirveän hyvältä, mutta tästä ei yleensä tarvitse huolestua.

3. Jauha pavut tehosekoittimessa 2-3 erässä, käyttäen yhteensä puoli litraa verttä. Jos joudut käyttämään enemmän vettä, vähennä se kohdasta 4 - käytä siis koko reseptiin yhteensä 2 litraa vettä.

4. Kiehauta 1,5 litraa vettä isossa kattilassa. Lisää murskatut soijapavut.

5. Keitä keskilämmöllä koko ajan sekoitellen noin 5 minuuttia. Huolehdi, että seos todella kiehuu! Jos seos ei nouse kohti kattilan yläreunoja, käännä lämpöä kuumemmalle (ja vastaavasti: pienennä lämpöä, jos seos ei millään meinaa pysyä kattilassa ja nosta pannu tarvittaessa hetkeksi pois liedeltä).

Esimerkki kuohumisesta - ja tämä on siis 10 litran kattila.

6. Kaada massa juustoliinalla vuorattuun siivilään. Painele massaa lastalla tai lusikalla. Kun massa on vähän jäähtynyt, kieritä liinasta nyytti ja purista massasta mahdollisimman paljon nestettä.

Siivilään jäänyt massa on okaraa (rasiassa yllä), puristettu neste taas soijamaitoa. Jos et halua valmistaa tofua, voit jättää etenemättä seuraavaan vaiheeseen ja laittaa nesteen sellaisenaan jääkaappiin. Voit myös halutessasi maustaa maitoa esimerkiksi sokerilla tai hunajalla tai ohentaa sitä vedellä, jos maku on mielestäsi liian vahva. Maku riippuu hyvin paljon siitä, millaisia soijapapuja olet käyttänyt. Itse käytän reseptiin aina Ruohonjuuresta ostettuja Adukin luomusoijapapuja enkä ole vielä kertaakaan saanut niillä kovin maittavaa soijamaitoa aikaiseksi, jonka vuoksi jalostan maidon aina eteenpäin tofuksi.

Tofun valmistus

Kotitekoista soijamaitoa (ylempi ohje)

2,5 - 3 rkl sitruunamehua + 2 dl vettä sekoitettuna keskenään

Juustoliinalla vuorattu siivilä + alle kattila/kulho

*sitruunamehun voi myös korvata etikalla, mutta maku on mielestäni parempi sitruunamehulla!

1. Kiehauta soijamaito kattilassa sekoittaen pohjia myöten esimerkiksi puulastalla. Sammuta levy ja nosta kattila levyltä.

2. Lisää sitruunamehu-vesi-seos kahdessa erässä: lisää ensin puolet hämmentäen samalla maitoa ympyrän muotoisesti niin, että seos ja pyörimään spiraalina senkin jälkeen, kun lopetat sekoituksen. Sekoita näin noin minuutin verran ja pysäytä sitten pyöriminen asettamalla lasta spiraalin "tielle" pystyyn. Virtauksen tulisi pysähtyä. Lisää loppu sitruunavesi-sekoitus sekoittaen kahdeksikon mallisesti. Sekoita noin 1-2 minuuttia. Seoksen pitäisi jo tässä vaiheessa alkaa hieman erottua.

3. Lopeta sekoitus ja peitä seos kannella. Odota noin 10-15 minuuttia. Avaa tämän jälkeen kansi. Jos seos on erottunut, nostele se reikäkauhalla siivilään juustoliinan päälle. Jos seos taas ei ole erottunut, kiehauta ja lisää tarvittaessa sitruunamehuseosta. Voit jopa keittää seosta jonkin aikaa, jos erottuminen ei ota tapahtuakseen.

4. Painele ja puristele massaa siivilässä ja muotoile se liinan avulla haluttuun muotoon mahdollisimman nopeasti ennen kuin seos jäähtyy liikaa (tällöin seoksesta on vaikea enää saada yhtenäistä tofu-palaa). Jätä siivilän päälle valumaan ja laita päälle muutama lautanen tms. painoksi. Anna valua pari tuntia ja irrota sen jälkeen tofu varovasti siivilästä. Laske tofu varovasti kulhoon, jossa on kylmää vettä (tofun tulisi peittyä täysin) ja laita se sitten jääkaappiin. Tofu on nyt valmista käytettäväksi!

Yllä näette viimeisimmän tofupalani. Ei mikään muotovalio ja ehkä hiukan liian myöhään muotoon puristettu ja siksi hieman mureneva, mutta maussa ei ole valittamista. :)

Kirjoittelen myöhemmin myös muutaman vinkin okaran käyttöön - sillä saa mukavan kuituisia herkkuja niin makean kuin suolaisenkin nälkään.

Suklainen maapähkinäpiirakka

Tässä piirakassa on kaikkea mitä herkulta kaipaan: suklaata, pähkinää, toffeeta ja kaiken kruunaava suolaisen ja makean saumaton liitto. Jos joku kysyisi joskus mikä on guilty pleasure -leivonnaiseni, vastaisin hetkeäkään miettimättä tämän piirakan - tai kakun, miksi ikinä tätä sitten haluaakaan kutsua.

Tätä kakkua ei ole tarkoitettu hienostuneille kutsuille tai seisomaan juhlapöydälle tuntikausiksi. Tästä ei saa leikattua kauniita paloja eikä ulkonäköä viilata viimeisen päälle kauniiksi. Ei, tämä sotkuisenkin näköinen suklaa-maapähkinä-piiras on tarkoitettu ensisijaisesti syötäväksi ja nautittavaksi - vaikka kyllähän tämä ihailtavan herkullisen näköinen onkin. :)

Piiraan alkuperäinen resepti on peräisin täältä, mutta olen tehnyt siihen pieniä muutoksia ja lisäyksiä. Reseptin oudon tarkat ainesmäärät johtuvat alkuperäisen reseptin kuppimääristä. Dulce de lechen resepti on täältä ja maapähkinät taas paahdan omalla mututuntumalla. Voit halutessasi myös ostaa valmiita suolapähkinöitä ja tehdä dulce de lechen kondensoidusta maidosta. Valmiin kinuskikastikkeen käyttöä en suosittele, mutta jos löydät dulce de lecheä jostain, niin sitä voi tietysti käyttää. Jos kuitenkin päädyt tekemään kaiken itse, voin taata, että lopputulos korvaa kaiken vaivan. 

Varoituksen sana: tämä resepti ei valmistu syömiskuntoon yhdessä päivässä. Suosittelen tekemään ensin dulce de lechen, sitten paahtamaan pähkinät ja tekemään pohjan sillä aikaa, kun kinuski jäähtyy jääkaappikylmäksi. Tämän jälkeen voi sitten siirtyä täytteisiin. Itse teen yleensä kinuskin aamulla, sitten lopun kakun ja annan sen olla yön yli jääkaapissa. Toinen vaihtoehto on tehdä kinuski illalla ja kakku heti aamusta, jolloin sen saa jähmetettyä leikattavaan kuntoon iltaan mennessä.

RESEPTI: Suklainen maapähkinä-piirakka

Valmistusaika: aktiivinen valmistuaika n. 2 h, passiivinen yhteensä n. 10 h (jäähdytysaika).

Dulce de leche 

4,8 dl täysmaitoa

1,5 dl sokeria

1/8 tl ruokasoodaa

0,5 tl vaniljasokeria

1. Mittaa kaikki ainekset vaniljaa lukuunottamatta paksupohjaiseen, suureen kattilaan. Ainekset kiehuvat varsinkin alkuvaiheessa hyvin raivokkaasti, joten esim. 2 litran kattila on liian pieni.

2. Kuumenna kiehumispisteeseen ja pienennä sitten lämpöä (omalla 6-asteisella hellalla 3 on hyvä). Anna kiehua peittämättä noin tunnin ajan, sekoitellen harvakseltaan pohjia myöten. Itse sekoitin noin 5-10 minuutin välein.

3. Kun tunti alkaa olla kulunut, ala sekoittelemaan seosta useammin ja ahkerammin, sillä karamellisoituessaan maito palaa helpommin. Kun seos on paksuuntunut kinuskimaiseksi, ota se pois liedeltä ja lisää vanilja. Kaada kuumankestävään kulhoon jäähtymään ja siirrä jonkin ajan päästä jääkaappiin kylmenemään täysin. Dulce de lechen tulee jäähtyä jääkaappikylmäksi ennen täytteiden valmistamista!

Suolapähkinät

2 dl maapähkinöitä

n. 1tl öljyä

0,5 tl suolaa

1. Jos maapähkinät ovat kuorellisia, paista niitä 175 asteessa noin 10 minuuttia. Kaada pähkinät sen jälkeen puhtaan keittiöpyyhkeen sisään ja hiero pähkinöitä pyyhkeellä, jotta kuoret irtoavat. Voit välissä nyppiä jonkin verran kuoriutuneita pähkinöitä pois pyyhkeen sisältä ja sitten hieroa uudestaan, jotta saat tehokkaasti kaikki kuoret irti.

2. Levitä kuorettomat pähkinät pellille, kaada päälle hieman öljyä ja suolaa. Sekoita sormin tai lusikalla. Paahda uunissa 175 asteessa n. 10-20 minuuttia. Vahdi etenkin 10 minuutin jälkeen taukoamatta, koska nämä palavat helposti ja yllättäen (kokemusta on). Ota mieluummin ulos täysin vaaleina kuin tummina.

Keksipohja

350g suklaa-täytekeksejä (käytin Rainbow Vanilja tummia täytekeksejä)

100g sulatettua voita

1. Murskaa keksit muovipussissa kaulimella tai nuijalla painellen tai hakaten. Lisää voisula pussiin ja painele pussin ulkopuolelta niin, että voi levittyy joka puolelle. (Voit tehdä tämän tämän kaiken myös esim. tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa.)

2. Pingota irtovuoan pohjalle leivinpaperi. Halutessasi voit reunustaa myös reunat leivinpaperilla (paperi tarttuu, kun levität alle hieman rasvaa) tai reunakalvolla. Levitä keksiseos pohjalle tasaisesti esimerkiksi lusikalla painellen. Laita pohja pakastimeen siksi aikaa, kun teet täytteen.

Maitosuklaatäyte **

250g Fazerin punainen suklaata (tai muuta maitosuklaata)

1,75 dl kuohukermaa

0,8 dl kermaviiliä

1,2 dl suolapähkinöitä

n. 1 tl merisuolahiutaleita

 + tarvitset tässä vaiheessa myös dulce de lecheä (n. 1 dl)

1. Paloittele suklaa kuumuutta kestävään kulhoon. Laita kerma ja kermaviili pieneen kattilaan. Vatkaa sileäksi. Kuumenna kiehumispisteeseen ja ota sitten pois levyltä. Kaada kermaseos suklaan päälle ja sekoita kunnes suklaa on sulanut ja massa on tasaista. Lisää suolapähkinät. Täyte on tässä vaiheessa hyvin löysää, mutta älä pelästy, niin kuuluukin olla.

2. Ota pohja pois pakastimesta ja levitä sille noin 1 dl dulce de lecheä. Älä levitä ihan reunoille asti, vaan jätä noin 1-2 senttiä väliä reunaan (katso kuva alla). Sirottele päälle merisuolahiutaleita. Kaada suklaa-maapähkinä-täyte toffeen päälle ja laita takaisin pakastimeen siksi aikaa, kun valmistat seuraavan täytteen.

** Täytteestä tulee melko löysää ja se on tarkoituskin, mutta jos haluat leikkauspinnasta siistimmän, voit lisätä tässä vaiheessa 1-2 liivatelehteä. Voit sulattaa ne esim. pieneen määrään kermaa ja lisätä täytteeseen juuri ennen suolapähkinöitä.

Maapähkinävoitäyte

225 g maustamatonta tuorejuustoa (itse käytin Philadelphiaa)

2 dl sileää lisäaineetonta maapähkinävoita (käytin: Nuts About Nature Smooth, löytyy S-marketista)

2,4 dl tomusokeria

2 dl kuohukermaa

1. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa tuorejuusto, määpähkinävoi ja siivilöity tomusokeri tasaiseksi massaksi. Lisää noin puolet kermavaahdosta ja vatkaa. Lisää loppukerma puuhaarukalla tai vastaavalla sekoittaen.

2. Levitä täyte suklaakerroksen päälle varovasti, pieninä kökköinä. Asettele pieniä nokareita eri puolille täytettä, jotta alempana oleva täyte ei "pullahda" täytteen välistä ylös. Levittämisessä on haasteensa, sillä alempana oleva suklaakerros on hyvin pehmeä, mutta riittää kun saat täytteellä peitettyä kaiken näkyvissä olevan suklaan - jäljen tasaisuudella ei ole niin merkitystä. Laita kakku jääkaappiin ja anna jähmettyä noin 2 tuntia ennen seuraavaa vaihetta.

Maitosuklaa-ganache

125 g Fazerin punaista suklaata (tai muuta maitosuklaata)

1 dl kuohukermaa

0,8 dl suolapähkinöitä

Merisuolahiutaleita (itse käytin Maldonia)

1. Paloittele suklaa kuumuutta kestävään kulhoon. Kuumenna kerma kattilassa kiehumispisteeseen. Kaada kerma suklaan päälle ja sekoita, kunnes suklaa on sulanut.

2. Levitä ganache kakun päälle. Heittele lisäksi päälle suolapähkinöitä ja merisuolaa. Jäähdytä vähintään 6 tuntia tai yön yli.

3. Jos et ole käyttänyt reunakalvoa tai vastaavaa, ota kakku pois vuoasta vieden ensin varovasti veistä tai lastaa reunoja myöten ja ota vasta sitten vuoan reunat irti. Siirrä lastan ja/tai ison veitsen avulla tarjoilualustalle.

Tätä kakkua kannattaa pitää jääkaapissa viime hetkiin asti, koska silloin paloista saa kaikista siistimpiä. Mainittakoon tosin, että tästä kakusta ei saa mitään supersiistejä paloja millään keinolla ja lisäksi toffee lähtee hieman valumaan ulos ensimmäisten paljon jälkeen, mutta siitä ei kannata välittää - tämä kakku tehdään ensisijaisesti taivaallisen maun vuoksi. :)

Maapähkinävoi-vadelmasuklaa -herkut

Jos joku tätä lukeva on jättänyt maistamatta Maraboun limited edition vadelmasuklaan, nyt kipin kapin ostamaan - se on nimittäin ihan mielettömän hyvää! Kyseinen suklaa maistuu minulle sellaisenaankin, mutta eniten tykkään siitä voin sekaan sulatettuna näissä maapähkinä-suklaa-paloissa. Älyttömän helppo ja nopea resepti, joka toisaalta myös katoaa parempiin suihin aivan liian nopeasti. :D

Muutama nopea huomio reseptistä:

- Käytän itse aina suolatonta ja sileää maapähkinävoita, joka on tehty 100% maapähkinöistä. Parhaiten on toiminut Nuts About Nature Smooth -maapähkinävoi. Resepti onnistuu kuitenkin myös karkeammasta tai suolatusta maapähkinävoista, mutta suolatun voin kohdalla suolan määrää kannattaa tietysti miettiä uudestaan.

- Sokerin ja suolan määrää voi säädellä oman makunsa mukaan. Itse tykkään tehdä pohjasta sen verran suolaisen, että pohjan ja päällisen suolaisen ja makean ero maistuu selkeästi. Jos suolainen-makea -yhdistelmä ei ole mieleesi, voi pohjasta tehdä makeamman. Maistele! :)

- Jos sulatat suklaan mikrossa, muista sekoittaa tarpeeksi usein, sillä seos "juoksettuu" helposti. Jos suklaalle kuitenkin käy mikrossa huonosti, älä heitä sitä pois, vaan maista ensin - jos maku on edelleen hyvä, voi seoksen edelleen käyttää reseptiin, vaikka koostumuksesta tuleekin erilainen. Minulle kävi kerran näin, mutta lopullinen versio oli silti taivaallisen makuista ja maistui muullekin perheelle.

RESEPTI: Pakastetut herkkupalat maapähkinävoilla ja vadelmasuklaalla

Pohja:
340 g maapähkinävoita (itse käytän suolatonta Nuts About Nature Smooth -maapähkinävoita)
125 g voita (suolattua)
2 tl hunajaa
0,5 tl suolaa
0,75 dl tomusokeria

1. Valmistele jokin korkeareunainen rasia tai muu pakastimen kestävä astia laittamalla sen pohjalle leivinpaperi. Leivinpaperia saa olla paljon, tällöin sen avulla saa helposti nostettua pakastuneen massan leikattavaksi.
2. Sulata voi. Lisää maapähkinävoi, hunaja ja suola. Sekoita ja siivilöi lopuksi tomusokeri sekaan. Kaada pähkinävoi-voiseos pakastimen kestävään astiaan. Laita pakastimeen.

Tästä kuvasta näkee, että leivinpaperi saa tulla reippaasti laitojen yli.

Päällinen:
185 g Maraboun vadelma-suklaata
100g voita (suolattua)

1. Sulata voi ja suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Kaada hieman jähmettyneen pohjan päälle. Anna jähmettyä noin tunti tai pari ja leikkele sitten paloiksi. Leikkelyä ei kannata lykätä liian pitkään, koska täysin jähmettynyttä massaa on vaikeampi leikata siististi.

 Jos haluat siistimpiä paloja, pyyhi veitsi talouspaperiin aina leikkausten välissä! Yllä olevassa esimerkissä tätä ei ole tehty... :'D

Ja siinäpä se! :) Päälliseen voi käyttää myös muuta suklaata ja pohjaan vastaavasti myös jotain muuta pähkinävoita, mutta itse en ole vielä ehtinyt kokeilemaan muita versiota. Voin voi myös halutessaan korvata vaikkapa kookosöljyllä! Olen joskus myös lisännyt pohjaan keksejä tuomaan suun tuntumaa. Tällaisissa pakastettavissa nopeasti sekoitetuissa resepteissä oikeastaan vain taivas on rajana, koska massa joka tapauksessa jähmettyy pakkasessa.

Kermainen keitto-pasta kaalilla ja maissilla

Tällä kertaa ajattelin jakaa yhden suosikkipasta-resepteistäni, kermaisen nimittäin juusto-kaali-maissi-pekoni -pastan! Mausteiden osalta sekaan tulee lähinnä misoa ja valkosipulia. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta on aivan mielettömän hyvää! ❤︎

Huom! Postauksen kuvat ovat väliaikaisia - tajusin vasta kirjoittaessa, etten ole koskaan tullut ottaneeksi tästä ruoasta yhtään hyvää kuvaa! Vaihdan ne myöhemmin, kunhan vain saan oltua niin kärsivällinen etten popsisi herkkua pois ennen kameralla leikkimistä...

Alunperin resepti kehittyi copycat-reseptinä japanilaisen Goemon youmenya -ravintolaketjun annokselle "Hokkaido cheese cream soup spaghetti", jonka näette yllä. Tässä versiossa oli mukana myös mereneläviä, kuten kampasimpukoita ja rapua, mutta oma versioni on sovellettu hieman pienemmälle budjetille. Syy siihen, miksi muuten alunperin päädyin tekemään copycat-versiota, on se, että annos hävisi ravintolan listoilta. Onneksi kotona saa tehtyä melkein yhtä hyvää - jollei toisinaan parempaakin! :)

Tämä harjoitusversio on aikoinaan tehty Japanissa poikaystävän perheelle. Liemi hävisi jonnekin tuolla kerralla...

Olen tehnyt tätä aika monenlaisilla ainesosavaihtoehdoilla. Alkuperäisessä reseptissä on mukana keitettyjä perunoita, joten toisinaan laitan niitäkin mukaan, mutta tämä voi ehkä tuntua suomalaiselle vähän hassulta - perunoita pastan kanssa? :D Yleensä teenkin niin, että laitan perunoita mukaan silloin, kun teen tätä japanilaiselle poikaystävälleni, Suomessa perheelle laittaessa taas jätän potaatit pois. Ne tuovat n. puoli tuntia lisää pastan tekoaikaan, mutta jos kaapissa sattuu olemaan vanhoja keitettyjä perunoita, ne saa aika kätevästi mukaan. Jos perunat ovat kuumia, ne voi lisätä aivan lopussa, mutta jos käytät jääkaappikylmiä valmiiksi keitettyjä perunoita, ne kannattaa lisätä jo alkuvaiheessa, jotta ne ehtivät kuumentua.

Ainesosalistalta löytyy myös pinaatti, joka on merkitty sulkuihin samasta syystä kuin perunakin: se ei ole millään tavalla pakollinen ainesosa ja jätän sen itsekin pois aina silloin, kun sitä ei kaapista löydy. Jos kaapista kuitenkin löytyy pinaattia, laitan sen tähän ruokaan yleensä niin, että ryöppään sen ensin (siis keitän hetken aikaa) ja sitten puristelen kuivaksi siivilässä. Suomessahan pinaattia voisi periaatteessa käyttää sellaisenaankin ilman ryöppäystä, mutta tämä tapa on jäänyt Japanista, jossa yleisimmin myytyä pinaattia ei saisi syödä ryöppäämättä (Japanissakin myydään tosin myös "salaattipinaattia", jota ei tarvitse ryöpätä).

Ja vielä yksi asia ainesosamääristä: reseptissä ei kerrota tarkkoja ainesosamääriä, koska heittelen ainekset itse pastaan aina täysin summittaisesti. Olen kuitenkin arvioinut jonkinlaiset ohjeelliset määrät kauppalistan tekoa helpottamaan, mutta muistakaa, että reseptiä saa muokata itselleen sopivaksi täysin vapaasti. :)

Perunaton vaihtoehto. Anteeksi kuvan keltaisesta sävystä.

RESEPTI: Kermainen pasta kaalilla, maissilla ja pekonilla

n. 500g kaalia
140 pekonia (myös kinkku käy)
n. 30-50g voita
100g maissia
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1 rkl misoa (lisäaineetonta)
2 dl kermaa
3-5dl maitoa
n. 50g juustoa raastettuna (mielellään maultaan miedohkoa, mutta suolaista)
Spagettia (valmista paketin ohjeen mukaan)
(pinaattia keitettynä ja valutettuna)
(muutama keitetty peruna kuorittuna isohkoina paloina)
(suolaa)

1. Kuumenna vettä valmiiksi spagettia varten. Lisää keitinveteen suolaa.

2. Pilko kaali syötävän kokoisiksi paloiksi. Itse jätän yleensä palat suurehkoiksi, koska ne pienenevät melko paljon vielä paistettaessa. *Vinkki: Irrota kaalista lehti kerrallaan leikkaamalla viiltoja lehtien juuriin ja leikkele vasta irroitetut lehdet paloiksi. Ylijäänyt kaali säilyy näin paremmin, kun leikkuupintaa ei jää ylijäämään.

3. Leikkaa pekoni pienemmäksi esim. saksilla.

4. Sulata korkeareunaisessa pannussa reilusti voita, noin 30g. Lisää valkosipuli ja pekoni. Paista hetki, mutta varo polttamasta valkosipulia. Lisää maissi ja kaali. Käännä lämpöä pienemmälle ja anna hautua kannen alla hetki. Tässä vaiheessa voit laittaa myös spagetin kiehumaan.

5. Kun kaali on muuttunut hieman "läpinäkyvän" oloiseksi (n. 5min, suuntuntumaa on tarkoitus jäädä eli kaalia ei ole tarkoitus keittää ihan pehmeäksi), ota kansi pois ja lisää kerma ja miso. Huolehdi, että miso sekoittuu kermaan kunnolla. Lisää maito, juusto ja kauhallinen spagetin keitinvettä. Voit myös lisätä hieman voita. Kun juusto on sulanut, maista, ja lisää tarvittaessa misoa, juustoa tai suolaa - siis oman makusi mukaan!

6. Kun spagetti on valutettu, voit halutessasi kaataa kastikkeen/liemen sen päälle tai vaihtoehtoisesti tarjota kastikkeen ja spagetin erikseen, jolloin syöjät saavat koota oman annoksensa. Valmista! :)

* Huom! Jos tykkäät hieman paksummasta kastikkeesta, voit joko suurustaa kastiketta ja/tai laittaa kastikkeeseen vähemmän maitoa. Jos käytät vähemmän maitoa, huomaa myös mison ja juuston suolaisuus - niitäkin kannattaa siis vähentää.

Huomaa myös, että jos käytät vähäsuolaista juustoa, saatat joutua lisäämään suolaa tai misoa. Itse käytin viimeksi Castellon Cheddar -juustoa, joka toimi hyvin. Myös monet "perus"-kermajuustot ovat toimineet hyvin. Mozzarella-raaste taas ei toiminut kovin hyvin suolaisuutensa eikä koostumuksensa puolesta, joten sitä en suosittele. En myöskään itse käyttäisi tähän kovin vahvaa juustoa, kuten Emmentalia.